Illalla puoli kymmenen maissa R sai päähänsä että nyt lähdetään testaamaan uutta telttaa ja Priimuskeitintä. Innostuin luonnollisesti välittömästi. Eikun Einarin selkään pyörälaukut täynnä ruokaa ja makuupussit, Fjallikselle toiset laukut ja teltta. Onnistuimme vartissa keräämään kasaan uskomattoman määrän tavaraa, mille naureskellen pian jo poljimmekin kohti uusia seikkailuja. Parin tunnin kuluttua (ei me nyt sentään voitu ihan naapuripuistoon leiriytyä) meillä oli hieno teltta pystyssä ja illallisnuudelisoppa kiehumassa.

99656.jpg

Kuten huomasitte, äskeisessä kappaleessa ei mainittu makuualustoja. Se johtui siitä, ettei niitä ollut mukana, aioimme näet laittaa teltan 'pehmeälle alustalle'. Yöllä heräsin sata kertaa eri kohdista kivistävän selkäni takia ja aamuseitsemään mennessä olin jo aivan romuna. R sen sijaan veteli onnellinen hymy huulillaan sikeitä, joten en viitsinyt herättää häntä edes säälimään itseäni (mieli kyllä teki). Pieni aamuvoimistelu auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta onneksi vetreytti selän jonkinmoiseen kuntoon, joskin samalla huomasin että kappas, polvea juilii.

Aamupalan teko merenrannassa isojen siirtolohkareitten katveessa oli hauskaa, vaikka tuo otsikossa mainittu kappale hieman häiritsevästi soi päässäni melkein koko ajan. Sain todistettua, että mutteripannu on oikeasti sikakätevä Primuskeittimen kanssa ja sata kertaa nopeampi kun mikään vesi ja murukahvi -systeemi. Ehtoisana emäntänä kiehautin maidonkin kahvin kanssa, eikä sokerikaan unohtunut. Koska Primuskeittimen mukana tuli niin ylisöpö paistinpannu (kuva hämää, pannun läpimitta on vain noin 10cm), oli pakko paistaa aamiaiseksi myös munia:

99655.jpg

Otetaan uusiksi koska vaan, mutta ens kerralla mulle runkopatja mukaan!

(Huomasin vasta paluumatkalla ollessamme metsäuskottavasti nauttimassa lattea & smoothieita, että olen tosiaan myös sen näköinen, että olen yöpynyt metsässä...)