Olemme
aloittaneet viimeisen hoitomme. Olen syönyt pari viikkoa estrogeenia
kohdun limakalvon kasvattamiseksi, käytännössä suoraan edellisen hoidon
päättymisestä asti, ja nyt lisäksi progesteronia viimeisen viikon.
Viime torstaina soitimme klinikalle ja saimme tietää, että pakkasessa
olleista alkioista ensimmäisen parin toinen alkio ei selvinnyt
sulatuksesta, joten sulatettiin toinen pari. Siitä kumpikaan ei
selvinnyt, joten siirton päätyi vain yksi alkio, joka kuitenkin oli
oikein hyvälaatuinen, jo blastokystavaiheessa. Mahdollisuudet ovat
kuulemma 19% eli hyvät yhdelle alkiolle, toisaalta meillä on monta,
monta kertaa pitänyt olla jopa 30-40% onnistumismahdollisuus...
Nyt
odotellaan taas, ja syödään lääkkeitä: estrogeeni neljä kertaa
päivässä, progesteron kaksi kertaa päivässä, sen lisäksi
toiveajatteluna yksi aspiriini ja kaksi monivitamiinitablettia
(foolihapon takia, lääkäri suositteli) ja tietenkin astmaääkkeet aamuin
illoin. Kännykkä hälyttää muutaman tunnin välein kaiken varalta, vaikka
olen oppinut muistamaan lääkkeiden ottoajat aika hyvin ilmankin. (heh,
saman tien alkoi hälytysääni kuulua, enpä olisi nytkään muistanut ihan
ajoissa).
Ensi
tiistaina saa taas mennä verikokeeseen, jonne varmaan menenkin, koska
olen perjantaina (jolloin saisi tehdä kotitestin) työmatkalla. Ei voi
kyllä rehellisesti väittää, että olisin toivoa täynnä, mutta kyllähän sitä aina vähän toivoo vaikka päättäisikin ettei enää toivo...
tiistai, 20. syyskuu 2005