Tälle R on nauranut jo viikon:

Puhuin pitkää puhelua, ja kun akku alkoi loppua, jatkoin puhumista laturijohdon päässä. Jossain vaiheessa R toi kahvia, ja koska muistin, että meillä on kaapissa suklaata, kirjoitin paperilapulle "tuo pliis suklaata" ja viskasin sen hänelle.

Hetken päästä R tulikin iloisesti hymyillen ojentaen suklaalevyä, josta yksi pala oli valmiiksi lohkottu tyrkylle. Jos ei muun niin ilmeen takia olisi tietenkin pitänyt epäillä jotain, mutta edelleen puhelimessa puhuen työnsin sen tarkemmin katsomatta suuhuni ja AAAAAAAARHG mikä karvas maku! R oli syöttänyt minulle KASVISLIEMIKUUTION! Pthyi!

Puoli tuntia se nauroi vedet silmistä valuen, nyt enää vain muutaman minuutin päivässä.

Tämä kostetaan vielä!