Sairastellessani ja muutenkin olen viime aikoina yltynyt tekemään kaikenlaista pientä, kuten:
 
-maalaamaan kaksi vanhaa lipastoa ja vaihtamaan niihin vetimet (kuva nyt vain toisesta, toinen on lähes identtinen). Nämä lipastot ovat käyttökelpoiset mutta rumat, ja olen salaa inhonnut niitä jo kauan. Totesin kuitenkin, ettei meillä koskaan tule olemaan niin paljon rahaa, että voisimme huviksemme vaihtaa ne kivemman näköisiin, joten niille oli pakko tehdä jotain. Hassua kyllä, ne ovat peräisin exiltämme :-) Maali on maalarinvalkoista seinämaalia (se oli halpaa ja sitä sai marketista: en millään jaksanut lauantai-iltana odottaa, että rautakauppa seuraavan kerran aukeaa) ja vetimet sinistä posliinia. Kolmeen kertaan nämä laatikostot sai sutia, ennen kuin puupinta peittyi, mutta ihan siistit niistä tuli.

before and after:
948608.jpg948616.jpg

-vaihtamaan jo aiemmin maalaamaani nojatuoliin istuinkankaan:

948622.jpg

-neulomaan kahdet sormikkaat (toisista on vain keskeneräinen kuva, mutta kelvatkoon... ovat kyllä jo valmiit, mutten jaksa vaihtaa kameraan pattereita):

948632.jpg948636.jpg

Sini-ruskeat sormikkaat ovat muuten bambulankaa, joka on ihanan pehmeää ja sileää, mutta valitettavasti todella nopeasti löpsähtävää... olisi pitänyt neuloa pienemmät, nyt ne pysyvät timminä kädessä vain vastapestyinä. Huono homma tuo villa-allergiani, kun epälärtsähtävää materiaalia on vaikea löytää täysin villattomista ja akryylittömistä tuotteista :-(

Että tämmöistä puuhailua täällä!

Tänään oltiin sovittu kaverin kanssa, että mennään jumppaan illalla. Olemme molemmat olleet enemmän tai vähemmän flunssassa jo melkein kuukauden, mutta nyt alkaa hellittää ja olimme päättäneet, että ryhtiliike alkaa tänään. Käytäntönä on, että jos jumppaan/salille menosta on sovittu, eikä toinen pääsekään tai jaksakaan lähteä, siitä EI SAA ilmoittaa toiselle etukäteen, koska se väistämättä aiheuttaa no en mäkään sitten taida mennä -efektin. Tänään kaveri kuitenkin soitti aivan muusta asiasta, kun olin lähdössä töistä puoli seitsemän maissa. Kysyin toiverikkaasti, oliko hänkin ehkä havainnut, että ulkona sataa ikävästi. Vastaus: no mäkin ajattelin, ettei varmaan viitsitä sateella lähteä... joskus sitä lukee toisen ajatukset! :-) (Päätimme samalla, että huomenna takuulla menemme...)