

Suuri ilonaihe on tietenkin myös sadonkorjuuaika, nam mitä herkkuja! R huomautti tässä yhtenä päivänä, kun mainitsin unelmoivasti, että ihanaa kun on sieniaika ja kohta saa taas punajuuria ja omenoita, että mikset sä voi vaan sanoa että tulee syksy niinkuin muut ihmiset... :-)
Koska kesäkurpitsasesonki ryöstäytyy näillä helteillä käsistä, olen tehnyt runsaasti aiheeseen liittyviä ruokia. Niiden parhaimmistoon kuuluu tietenkin keitto, mutta koska on niin lämmin, ei tee mieli kuumaa, joten teen piirakkaa, joka on ihanimmillaan kylmänä. Tämän piirakan pohja on sovellettu Glorian ruokalehdestä, täyte à la jospa. Alkuperäinen piiras oli tungettu täyteen makuja niin, ettei siitä enää maistanut mitään, mistä piirakan nimi.
Sic transit gloria Gloriae -piirakka
pohja:
75g voita tms
100g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Hiero voi, tuorejuusto ja jauhot + leivinjauhe taikinaksi, jätä osa jauhoista taikinan paineluun vuokaan. Nopeiten homma sujuu puukauhalla ja käsivoimilla tai sitten tällä maanmainiolla taikinantekovehkeellä, jonka tulin hankkineeksi heräteostoksena alennusmyynnistä:

täyte:
1. kesäkurpitsaa, sipulia, valkosipulia ja chilipalko (mieluiten tietenkin omakasvattama) pilputtuna ja öljyssä kokoon paistettuna
2. ½ bûche vuohenjuustoa ja maun mukaan aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä paloina (aurinkokuivatut tomaatit voi jättää pois jos ei tykkää)
3. kirsikkatomaatin puolikkaita (tai tavallista tomaattia)
4. 1 prk kermaviiliä, partaäijää tai Bulgarian jugurttia (joka on parasta) johon on vispattu sekaan 2 munaa ja mustapippuria
Sekoita täytteen ainekset numerojärjestyksessä: ensin paistohommelit valmiiksi ja sinne sekaan vaihe 2 (jolloin juusto sopivasti sulaa osittain: se kannattaa pilputa märällä veitsellä niin palat ei juutu toisiinsa heti). Tässä välissä painele taikina piirakkavuokaan jauhoisin käsin, tee korkeat laidat! Sitten täyte vuokaan, kirsikkatomaatit täytteen päälle pallopuoli ylöspäin ja vaiheen neljä soosi koko komeuden päälle. Lykkää 200°C uuniin ja paista puoli tuntia.
et voilà:

Nauti kylmänä hyvässä seurassa kevyen valkoviinin tai ranskalaisen siiderin kera. Tämä eksemplaari ei nyt ehkä ole maailman kaunein (reunat olisi pitänyt tehdä korkeammiksi tai siis täytettä tuli liikaa), mutta maku on todistetusti erinomainen!
P.S. Aprikoosit puulaatikossa on mun läppärin uusi taustakuva, mikä siinä on että tuosta kuvasta tulee jotenkin niin turvallinen olo!?