Kuten olette ehkä huomanneet, en viime aikoina ole juuri ehtinyt päivittämään. Tuntuu siltä, että mitä enemmän vuoden loppu lähenee, sitä enemmän töissä pukkaa uusia deadlineja, uusia työryhmiä ja uusia toimikuntia. En yleensä joudu enkä jouda kovin paljon istumaan kokouksissa, mutta nyt niitä on yhtäkkiä joka viikko vaikka kuinka monta! Koko ajan on sellainen olo, etten ehdi tai jaksa perehtyä kaikkeen, vaikka pitäisi.

Näiden "ylimääräisten" työasioiden lisäksi marras-joulukuussa painavat myös perustyöasiat. Kun lukukauden loppu lähenee, monella kurssilla tehdään (itse/vertais)arviointeja, oppimis- tai käännöspäiväkirjoja, lopputöitä ja muita vastaavia, joita me opettajat sitten luemme yökaudet. Palautteen saaminen on minusta oppimisen kannalta äärimmäisen tärkeää: muistan erittäin hyvin omilta opiskeluajoiltani, kuinka turhauttavaa oli vääntää (pientäkin) tutkimusta tai muuta isompaa ilman juuri minkäänlaista palautetta. Pahimmissa tapauksissa jäi sellainen mielikuva, ettei ohjaaja ollut edes kunnolla lukenut työtäni, ja kun arviointi saattoi olla tasoa hyväksytty/hylätty, edes siitä ei voinut päätellä oman työnsä laadusta yhtikäs mitään.

Tällä hetkellä luen käännösseminaarin lopputöitä, jos vain kyyneliltäni näkisin jotain... tämä työ, jota parhaillani luen, on nimittäin niin hyvä, että itku pääsi*! Voi että kun olen välillä ylpeä opiskelijoistani! Pyyhinkin siis kyyneleeni ja palaan hommiin. En lupaa päivittää ihan heti (loppuviikko menee suuressa maailmassa ja siihen sisältyy mm. symposiumesitelmä, jota en ole vielä ehtinyt edes alkaa valmistella yhtään) mutta kohta sitten taas!


*) Sillä, mikä aika kuukaudesta nyt on, ei ole varmaankaan asian kanssa mitään tekemistä...