Koska uuteen, terveelliseen elämäntapaani kuuluu
jogurtti-hedelmäaamiainen, olen joutunut kiinnittämään huomiota
mielijogurttini epäekologiseen pakkaukseen. En ole
koskaan kuulunut jogurttien suurimpiin ystäviin, mutta
bulgarianjogurtti menee. Eniten käytän sitä ruoanlaitossa, mutta nyt
kun kiskon sitä joka aamu aprikoosien, nektariinien tai paremman
puutteessa banaanin ja myslin kanssa, menekki on aikamoinen, samoin
tyhjien purkkien kasa roskiksessa....
Kun
olin pieni, meillä oli joka yö jääkaapin päällä kotiviilitehdas. Viilin
tekeminen oli helppoa: lusikallinen viiliä alle ja maitoa päälle. Olen
aina inhonnut, suorastaan ällönnyt viiliä, mutta ehkä samaa metodia voi
käyttää jogurttiin? Vielä joku aika sitten monissa tutuissa
ranskalaisperheissä tehtiin jogurtti itse (tosin jogurttikoneella), ei
kai se täälläkään mahdotonta voi olla? Löysin netistä useita erilaisia
ohjeita, joista soveltaen päädyin seuraavaan:
1/2 litraa luomu-kevytmaitoa
1/2 dl bulgarianjogurttia
1 rkl rasvatonta maitojauhetta
Maito
lämmitetään kuumaksi, ei kuitenkaan keitetä. Jogurtti ja maitojauhe
vispataan joukkoon, annetaan seisoa yön yli esim pannumyssyn alla:
ideana on jäähdyttää maitoseos mahdollisimman hitaasti. Lopuksi
siirretään jääkaappiin ja nam!
Ensimmäisestä
erästä tuli maultaan erinomaista mutta koostumukseltaan hieman...
viilimäistä? Ei yhtä venyvää mutta bulgarianjogurtin lohkeavuus kyllä
puuttui. Ehkä maitojauheen määrää pitää vielä lisätä? Tai käyttää muuta
kun rasvatonta maitojauhetta?
Asiasta
Aasiaan: lisäsin sivupalkkiin laskurin*, josta voitte seurata
adoptio-odotustamme. Määritin alkupäivämääräksi ensin
adoptioprosessin alun, mutta laskurin lukema alkoi masentaa
liikaa. Sitten muutin alkamisajankohdaksi LID-päivämme (log in date eli
päivämäärä, jolloin paperimme on rekisteröity Kiinan adoptiojonoon),
jonka perusteella odotuksen etenemistä useimmiten kuvataan.
Tiedän,
että vertailu on turhaa ja aiheuttaa vain pahaa mieltä kaikille
osapuolille, mutta silti: jos odottaisimme biolasta, olisimme jo
saaneet sisustaa lastenhuoneen, hankkia rattaat ja sängyn ja miettiä
nimet valmiiksi**. Ennen kaikkea voisimme olla 100% varmoja siitä,
ettei odotuksemme voi enää pitkittyä määräämättömän paljon.
*) En osannut laittaa laskuria muualle kun tuohon sivupalkkiin, johon
se taas ei näytä oikein mahtuvan... toisaalta, eipä tämä prosessi
ylipäätään sovi mihinkään raameihin tai ole ennalta määriteltävissä!
**) Puhumattakaan siitä, että ennen kuin olisimme voineet aloittaa lapsentekoyritykset, meidän
ei olisi tarvinnut olla vähintään vuotta naimisissa, käydä sen jälkeen
läpi vuoden neuvontaprosessia ( jossa levitämme vieraiden ihmisten
arvioitavaksi kotimme, tulomme ja menomme, kasvatusperiaatteemme,
motivaatiomme sekä perhe- ja parisuhteemme ) ja anoa
sosiaaliministeriöstä virallista lupaa perheen perustamiseen...
kuluista nyt puhumattakaan.
tiistai, 21. elokuu 2007