Taalla Chilessa tuntuu ihan joka paikassa tormaavan

+ koiriin. Niita on kaikkialla kaduista yliopiston kampukselle: ne eivat kuitenkaan ole kapisia koiria tai raksyttavia rakkeja vaan siisteja, kiltteja ja sopoja koiria, joista suurin osa on vielapa isokokoisia, ei mitaan hansikkaita:

 

+ uskomattomiin rakennuksiin ja kyhaelmiin, joissa melkein kaikissa asuu joku, vaikka rakennukset ovat kuin suoraan Enki Bilalin sarjakuvista:

+ Siisteyteen. Vaikka talo olisi kuinka rahjaisen nakoinen, ihmiset lakaisevat pihansa ja pitavat paikat niin puhtaina kuin mahdollista. Myos koyhyys ja rikkaus kulkevat taalla rinnakkain; tastakin portista saattaisi hyvin tulla ulos siististi pukeutunut henkilo uusinta mallia olevaa kannykkaa raplaten.

+ koynnoskasveihin! Subtrooppisen ilmaston huomaa viimeistaan siita, etta muratti ym koynnokset peittavat taalla puun rungot ja aidat, jopa piikkilangat kuten kuvassa. Taalla kasvaa myos palmuja ja aloe veraa.

+ apteekkeihin. Niita on joka paikassa! Jos siis sattuu tarvitsemaan laastaria, paansarkyroppia tai muuta, voi olla varma siita, etta apu on melko lahella.

+avokadoihin! Chile on avokadojen (palta) luvattu maa, niita on sataa erilaista sorttia ja ne ovat kaikki ihania. Nam. Syon niita monta paivassa erilaisten sandwichien valissa, salaateissa, paahtoleivan paalla jne :-)

+merenelaviin, nam! Vaikka aivan kaikki simpukat ja muut klontit eivat aina houkuta niin kamalasti, niin jos mieli tekee jotain kalaa tai muuta merenelavaa niin siihen on mahdollisuudet about aina, vaikka sitten supermarketin kalatiskilla jos ei muuten. Kalatorit ovat tietenkin erikseen, ja niista saa mita vaan!

+(ainakin minulle) eksoottisiin vihanneksiin ja hedelmiin. Voisin viettaa vuorokausikaupalla aikaa pelkastaan ruokatorilla! (No okei, kurpitsa ja peruna eivät ole kovin eksoottisia, mutta varit olivat taas kerran niin kauniita, etta oli pakko rapsaista kuva)

+ vareihin! En lakkaa ihmettelemasta ja ihailemasta, miten varikasta kaikki taalla on.

+palveluun! Tama on yhteiskunta, jossa palveluammatteja viela on moninkertainen maara Suomeen verrattuna. Ravintoloissa, kaupoissa, pankeissa, joka paikassa tuntuu olevan hirvea maara tyontekijoita joilla on jokaisella omat tehtavansa. Kun jotain kysyy, asia delegoidaan valittomasti ylemmalle tai alemmalle portaalle. Busseissa on rahastajat, pitkan matkan busseissa kuljettajan lisaksi ainakin kaksi muuta henkilokunnan edustajaa, jotka mm. hinkkaavat matkan aikana kuljettajan ikkunaa puhtaaksi (sisapuolelta siis), avaavat oven asiakkaille, aakkostavat ja arkistoivat kuitteja ja onneksi myos huolehtivat, etta asiakkaat jaavat oikeassa kohdassa pois. Ikava kylla, henkilokunta tuppaa seisomaan matkan aikana kuljettajan vieressa niin, ettei edes etupenkista nae kunnolla tielle.

+julkiseen liikenteeseen. Paikallisbusseja eli microja ja tiettya reittia ajavia kimppatakseja eli colectivoja menee joka paikkaan koko ajan. Ne ovat todella halpoja ja luotettavia ja kuljettajat neuvovat aina, jos ei itse tieda, mihin on menossa :-)

+uskomattomat maisemat, elaimet ja rakennukset! (Nama kuvat ovat Valdiviasta, jossa olimme viime viikonlopun)

 

 

Toki taalla on sellaistakin, joka minua vahan oudoksuttaa tai jopa arsyttaa...

-savu! Aamuisin ja iltaisin kun alkaa viileta, koko kaupunki on savun peitossa ja myos haisee savulle. Taalla lammitetaan kaasulla, puulla ja hiilella, ja sen todella huomaa ilman laadusta. En voisi kuvitellakaan lahtevani aamuisin juoksulenkille, koska tukehtuisin savuun ensimmaisen korttelin jalkeen. Eilen savua oli jopa ostoskeskuksessa sisalla niin paljon, etta kurkussa tuntui kirvelya ja ilma oli kuin sumussa. Onneksi savua ei yleensa ole kauheasti sisalla meilla kotona. Kun talvi tasta kylmenee ja savu oletettavasti sakenee, joudun todennakoisesti aloittamaan hoitavan astmalaakkeen kayton, sen verran paljon huono ilmanlaatu haittaa hengittamista :-(

-ylisokeroidut ja imelat tuotteet. Kaikki leivonnaiset, jugurtit, mehut ym ovat taynna sokeria ja/tai aspartaamia. Olen kylla loytanyt sokeroimattomia tuoremehuja (ja ihania sellaisia), mutta luonnonjugurttia tai sokeroimattomia muroja, puurohiutaleita tai vastaavia en ole loytanyt :-(. En ole myoskaan taytekakkujen ystava, ja niita taalla myydaan joka paikassa (saksalaisten siirtolaisten perua).

-autot. Paitsi savu, myos autojen pakokaasut ja meteli salpaavat taalla hengen varsinkin ruuhka-aikoihin. Taman takia liikumme iltaisin usein colectivoilla: jalkakaytavilla ilman laatu on yksinkertaisesti terveydelle vaarallista.

-kuitit! Chile on paitsi avokadojen, myos kuittien luvattu maa. Usein perinteisista kaupoista pitaa ensin pyytaa, mita haluaa, sen jalkeen saa paperin, jossa lukee tuote ja hinta, joka mennaan maksamaan kassalle (joka saattaa olla 10cm paassa seisova eri tyontekija), josta saa kuitin, jolla tuotteen voi taas hakea kolmannelta henkilolta, minka jalkeen neljas tyontekija pakkaa sen... Kuitin saa aivan joka paikasta, usein jopa monena kappaleena ja yleensa kasin kirjoitettuna.

-muovipussit ja pakkaukset. Kun kayt missa tahansa kaupassa, kaikki pakataan moninkertaiseen muoviin. Supermarketeissa on pakkaajat, jotka tunkevat tavarasi kymmeniin eri muovipusseihin, joskus jopa jokaisen tavaran eri pussiin! Pusseja voi tietenkin kayttaa roskapusseina, mutta rajansa kaikella..! Minulla on yleensa kaupassa mukana kangaskasseja, mutta eilenkin, kun ojensin ne kaupan pakkaajapojalle, han katsoi niita kummissaan -ja hädissään pakkasi ne muovipussiin!!!

On myos muutama kaipaamani asia, johon taalla tormaa todella harvoin:

-kunnon leipä! Vaikka on itsestään selvää, ettei täältä saa ruisleipää, en lakkaa ihmettelemästä, miten kamalaa leipää täällä syödään! Kaikki löytämäni leipä on tehty pelkästään valkoisista jauhoista ja mikä pahinta, pakattu tiiviiseen muovikelmuun (jopa leipomossa pakataan tuore leipä heti tiiviseen kelmuun!)! Suuresta supermarketista löysin saksalaista siemenleipää, joka on "terveystuote" ja siksi suolatonta, mutta siinä on edes vähän makua. Uskomatonta, miten kaikki leipä täällä on pelkkää mautonta, nihkeää pullaa, kyllähän vehnäjauhoista pystyy maukasta ja rapeaa leipääkin leipomaan (vrt Ranska!).

-hajustamattomat tuotteet. Kaikki on hajustettua! Pitkän etsinnän jalkeen löysin allergikoille tarkoitettua pyykinpesuainetta, joka sekin on kylla hajustettua, mutta miedosti. Pesetämme vaatteet pesulassa (joka ei maksa melkein mitään ja josta vaatteet saa kuivina takaisin, täällä asunnossa niiden kuivattamiseen menisi monta vuorokautta, koska ilma on niin kosteaa), jonne nykyisin vien oman pesuaineen mukana.

-vessat, jossa on vessapaperia. Minulla on nykyään aina vessapaperia laukussa, koska siistinkään ravintolan (tai esim yliopiston) vessoissa ei yleensa ole sita. Muuten vessat ovat kylla hämmästyttävän siistejä rähjäisemmissäkin paikoissa.

-nopeat nettiyhteydet. Tämä on tietenkin kermaperseilyä, mutta esim yliopistolla nettiyhteys on useimmiten niin hidas, että sivun latautuessa ehtii mainiosti käydä esim vessassa kerrosta alempana! Näitäkin kuvia latailin ensin flickriin ja sitten tänne noin kolme (3) tuntia! Kotona meillä on onneksi suhteellisen nopea langaton verkko, muuten olisin jo hermoraunio.

-lämmin vesi. Mihinkään yleiseen (tai yksityiseen, ei sen puoleen) vessaan ei tule lämmintä vettä. Meilla kotona sitä saa keittion hanasta ja suihkusta, kun laittaa kaasuboilerin päälle. Tätä kaipaan kylla aamuisin, kun muutenkin viileässä kämpassä ei tee mieli pestä kasvoja tai hampaita jääkylmällä vedellä! Alla lähikuva, jonka otin kaasulämmitimen etupaneelissa olevasta reiästä: ensin avataan kaasuhana, sitten reikään työnnetään sytytetty tulitikku ja painetaan sytytysasennossa ohjainta alas 15 sekuntia (jolloin voi olla varma että liekki on syttynyt kunnolla) ja lopuksi liikutetaan ohjain haluttuun kohtaan (meillä on karvalakkimalli, jossa vaihtoehdot ovat maksimi ja minimi). Kuvassa liekki täysillä eli silloin, kun kuumaa vettä valutetaan.

 

P.S. Kuten huomaatte, osassa kirjoitusta on skandit, osassa ei, kirjoitin tätä taas osittain ylopistolla.

EDIT: Olen tässä pari päivää ollut vähän flunssainen ja nuhainen. Onneksi niitä apteekkeja tosiaan on joka paikassa ja pääsin nopeasti jaloilleni paikallisen panadol hot -tyyppisen lääkkeen avulla. Ostin myös nenäliinoja sen tarkemmin pakettia tutkimatta, ja kääääk kun niistin niihin ensimmäistä kertaa - ne ovat tietenkin hajustettuja! Eikä kyseessä ollut mikään mieto tuoksahdus...! No, siirsin ne vessapalvelukseen ja hankin seuraavalla kauppareissulla uusia, hajusteettomia nessuja - myyjän avustuksella, eikä niitä ihan heti edes meinannut löytyä.