Tänään on hauska päivä. Ainakin kaksi tuntia siitä olen tosin itkenyt, nyyhkyttänyt ja vollannut lähes tauotta, eikä kello ole kun vähän yli puolenpäivän.

Vollaaminen johtuu tällä kertaa aivan muusta kun oman elämäni murheista: ostin pari viikkoa sitten ystäväni kanssa puoliksi Rimakauhua ja rakkautta -dvdboxin (loistoratkaisu, kun kaupassa oli niitä vain yksi eikä kumpikaan olis raskinut ostaa sitä yksin). Se selittää paitsi tämänpäiväisen vollausmaratonin (kaksi viimeistä jaksoa, nyyh!), myös täysin vinksahtaneen unirytmini... olen nimittäin katsonut aina "muutaman" osan kerrallaan yöllä, kun R on jo nukkumassa. Pahimmillaan se on tarkoittanut 4 tunnin rupeamaa, joka alkaa puolenyön jälkeen! Hups. Boxissa oli 10 dvdtä, ja kyllähän siihen muutama viikko meni.

Tänään minun ei suinkaan pitänyt alkaa heti aamusta katsoa viimeisiä jaksoja, mutta kun sähkömiehen ja nuohoojan piti tulla aamupäivällä, ajattelin että jos vain ihan pienen pätkän, odotellessa... Luojan kiitos molemmat tulivat vasta puolilta päivin, itkin nimittäin todella silmät ja nenä punaisina, ensin serlarulla ja sitten realistina pikkupyyhe kädessä, ja aina välillä kävin kauhuissani pihalla kuikuilemassa, ettei ne vaan oo just tulossa :-)

Nyt nuohooja on juuri lähdössä ja näyttäisi kerrankin siivonneen jälkensä hyvin, kiitos ruokatunnilla täällä piipahtaneen R:n. Minä nimittäin ärsyynnyin miekkosen oletuksesta, että suojaamme itse takan ympäryksen ja siivoamme, ja totesin, että eikös se kuulu työnkuvaan, että nuohooja siivoaa jälkensä. Ukkeli ei vaikuttanut kommentistani kovin iloiselta, ja pelkäsin, että hän siivoaa tahallaan huonosti: sama (?) nuohooja kävi edellisessä asunnossamme aina niin, etten ollut kotona, ja jätti kämpän kaameaan kuntoon. R ratkaisi tultuaan ongelman menemällä kyselemään jotain aivan hölmöä tulisijasta ja kiittelemään, että asiantuntija jaksaa neuvoa. Kun miehen ilme tästä kirkastui, R kehui vielä erikseen, että onpa mukavaa, että hän suojaa huoneen tarkasti ja varmaan siivoaakin huolella, kun vaimolla on paha astma... Kyllä positiivisen palautteen psykologia melkein aina toimii! Nyt heppu nimittäin imuroi koko takkanurkkauksen kaikki seinätkin, lattian useampaan kertaan, veipä jopa suojausmateriaaliksi toimittamani sanomalehdet paperinkeräykseen mennessään.

Tähän ei päivän hauskuus lopu: rakas ystävä ja sukulainen perheineen tulee tänään meille, ja vaikka he viipyvät vain pari yötä, minusta on ihanaa, että meillä käydään. Koska perhe on ranskankielinen, pääsen myös virittelemään kesän aikana kadonneelta tuntuvaa kielitaitoani työkuntoon!

Niin, ja aurinko paistaa!

Edit klo 19.40 Totuus taitaa taas olla tarua ihmeellisempää. Tämän päivän hesarissa kerrottiin, kuinka eräs nuori mies oli varastanut eläinkaupasta kuningasboan puukolla uhaten (Boa tänne (minne?? taskuun?? kaulaan?) tai saat puukosta!?). Varas saatiin kiinni, kun hänet tunnistettiin kesken käärmeenruokaostosten (samassa eläinkaupassa vai?? miten muuten hänet olisi voinut joku tunnistaa, vai oliko käärme mukana?), mutta itsepäisenä hän ei suostunut kertomaan poliisille, missä boaa piti. Ilmeisesti edes hyvä poliisi-paha poliisi -taktiikka ei auttanut... Poliisi onnistui kolmen viikon kuluttua kuitenkin jäljittämään boan, joka palautettiin eläinkauppaan. Mitä tästä opimme: scrabblessa käy tästä lähtien sana boavaras.


P.S. Salanimi, jos haluat, saat boxin nyt lainaan... omalla vastuulla!