Olin äsken kauhean dilemman, jopa mahdollisen julkisen nöyryytyksen, edessä.

Selitys: sain yllättäen suht rahakkaan tulkkauskeikan toisella paikkakunnalla, missä töitä on luvassa kaksi päivää. Koska homma alkaa aamukahdeksalta huomenna, jouduin lähtemään tänään illansuussa. Matkalla tajusin, että KÄÄK! Nyt ollut tosi lämmintä pari päivää ja olen siirtynyt kevyisiin kesävaatteisiin: lyhyisiin housuihin, mekkoihin, hameisiin jne. Tajusin siis kävellessäni hotellille, että

1) ajoin säärikarvani viimeksi viime viikolla
2) kaikki höyläni ovat joko hajonneet tai hävinneet
3) en ehtinyt kauppaan ennen lähtöä
4) kun saavuin perille, kaikki kaupat olivat juuri menneet kiinni
5) minulla on mukanani vain caprihousut ja lyhyt hame

Pohtien hiljaa mielessäni, miksi me länsimaiset naiset emme loppujen lopuksi muka viihtyisi burkhassa, kokosin itsekunnioitukseni rippeet ja siirryin säärikarvoineni hotellin ravintolaan syömään. Kun raahauduin takaisin huonetta kohti, näin sivusilmällä respan tytön ja mielessäni alkoi etäisesti kaikua sana "palvelu"...  hotellithan ovat varautuneet kaikkeen? Yrittänyttä ei laiteta? Nainen ymmärtää naista?

Kunniani menetyksen uhallakin päätin koettaa onneani ja aloitin: "Tuota noin, mulle tuli lähtiessä tosi kiire ja kaikki kaupat oli jo kiinni kun tulin perille, enkä ehtinyt ajella... tuota... siis...niin ja huomisen ohjelma alkaa jo klo 8..." Johon respan tyttö ammattihymy huulillaan: "Tiedän täsmälleen mitä tarkoitat, ole hyvä! Valitettavasti näissä on vielä miesten tekstit." Katsoin ällistyneenä minulle ojennettua esinettä: Shaving kit! Uskomatonta!!! Mahtavaa! Kiitin, kumarsin ja poistuin hieman punastellen.

Huomenna lisää jos jaksan.


P.S. Tukishoppailin eilen äitiysvaatteita itkemättä kertaakaan. Paitsi jälkikäteen.